Venyttely ja liikkuvuusharjoittelu menevät useasti sekaisin kokeneellakin treenaajalla. Ei hätää! Tässä tekstissä selvennämme sinulle venyvyyden ja liikkuvuuden erot!

Liikkuvuus - mitä se on?

Lyhykäisyydessään liikkuvuus on omalla lihasvoimalla saavutettu kehon ja nivelten ääriasento ja siellä työskentelyä. Liikkuvuuteen yhdistyy siis aina aktiivinen lihastyöskentely. Liikkuvuus mahdollistaa kehon optimaalisen toiminnan ja siksi kouluttajamme Jori Kota-aho kutsuukin sitä kaiken liikkeen perustaksi.

Liikkuvuus on yksilöllinen ominaisuus. Liikkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat nivelten anatomia, lihastasapaino, perimä, ulkoiset olosuhteet, ikä, liikkumismuodot, vammat, sairaudet, hormonaaliset ja hermostolliset tekijät sekä tietenkin se miten kehoa on vuosien varrella käytetty. Koska kyseessä on ominaisuus, sitä voidaan myös kehittää!

Liikkuvuusharjoittelu on loistava tapa ennaltaehkäistä vammoja. Liikkuvuusharjoittelun aktiivinen lihastyö kehittää voimaa ja nivelten ympärillä olevia lihaksia ja sitä kautta myös nivelkontrollia.

Milloin kannattaa tehdä liikkuvuusharjoitteita?

Liikkuvuusharjoitteita kannattaa tehdä useita kertoja viikossa - mielellään jokaisen treenin yhteydessä. Aktiivisia liikkuvuusharjoitteita kannattaa hyödyntää alkulämmittelyssä lajeissa, jotka vaativat suurta liikelaajuutta tai kehon nopeaa reagointia, kuten voimanosto, voimistelu ja palloilulajit. Suosi lajinomaista liikkuvuusharjoittelua valmistaaksesi kehosi tulevaan treeniin.

Jos sinulla ei ole omaa lajia tai harrastusta, kannattaa liikkuvuusharjoitteita tehdä esimerkiksi kolmesti viikossa. Raivaa olohuoneeseen hieman tyhjää tilaa - muuta et tarvitse!

LIIKKUVUUS

ENNALTAEHKÄISEE URHEILUVAMMOJA

Venyvyys - mitä se on?

Venyvyys tarkoittaa passiivista liikerataa, joka saavutetaan itse tai toisen avustamana ilman voimaa tai lihaksen hallintaa. Venyttelyn tarkoituksena on palauttaa lihaksen lepopituus, edistää sen aineenvaihduntaa sekä ylläpitää nivelen liikelaajuutta. Venyttelyllä voi myös tarvittaessa lisätä lihaksen lepopituutta ja siten myös nivelen liikelaajuutta. Venyttely voidaan rinnastaa myös notkeuteen.

Tutkimusten mukaan pelkkä venyttely ei ennaltaehkäise rasitusvammoja, vaan se tarvitsee tuekseen liikkuvuusharjoittelua. Venyttely on kuitenkin loistava tuki myös liikkuvuusharjoittelulle - sisällytä siis rohkeasti molempia treeneihisi!

Milloin kannattaa venytellä?

Passiivisia pidempikestoisia venytyksiä suositellaan tehtävän 30-120 minuuttia harjoituksen loppumisen jälkeen, sillä välittömästi harjoituksen jälkeen tehtävät pitkät venytykset kasvattavat lihasten palautumisaikaa. Pitkiä venytyksiä kannattaa välttää myös ennen harjoitusta sekä sen aikana, sillä pitkät venytykset harjoitusten yhteydessä vaikuttavat negatiivisesti lihasten elastisuuteen ja voimantuottoon sekä tapaturmariskin kasvuun.

Suosi harjoituksen yhteydessä dynaamisia eli liikkeen kera tehtyjä venytyksiä. Passiivisille venytyksille kannattaa varata viikosta täysin oma treeni, jotta siitä hyötyy parhaiten! Tutkimusten mukaan 8-10 minuuttia venyttelyä viikossa lihasryhmää kohden tuottaa parhaimmat tulokset.

Venyttelyn ja liikkuvuusharjoittelun erot tiivistettynä

Venyttelyssä venytyksen kohdelihas on rento, kun taas liikkuvuusharjoittelussa tehdään aktiivista lihastyötä. Liikkuvuusharjoittelu kehittää voimaa ja lihaskontrollia ja ehkäisee vammoja. Venyttely ei riitä vammojen ehkäisyyn, vaan se vaatii rinnalleen liikkuvuusharjoitteita.