Uusi PT valokeilassa: Jaana Hämäläinen

Jaana Hämäläinen on meiltä vastikään valmistunut Personal Trainer, jonka inspiroivan tarinan haluamme jakaa muillekin. Jaanan innokkuus ja motivaatio olivat koko opintojen ajan huippuluokkaa, ja hän suoriutui opinnoista ennätysajassa. Lue alta Jaanan matka vastavalmistuneeksi PT:ksi hänen itsensä kertomana. Tästä nuoresta, positiivista energiaa säteilevästä Personal Trainerista kuullaan vielä!

“Olen aina ollut todella liikunnallinen. Vauhtia riitti hirveästi lapsena, vaikka mihin. Aina pää kolmantena menossa sinne ja tuonne. Haalin itselleni hirveästi harrastuksia ja jaksamistani kyseenalaistettiin. Sanoin kaikille jaksavani kyllä. 

Aloitin kilpaurheilun telinevoimistelun parissa. Se oli minulle kaikki kaikessa. Siitä alkoi hirveä aika elämässäni. Kilpailusta tuli se ainut määränpää mitä tavoittelin. Sairastuinkin siinä sitten vaikeaan anoreksiaan ja urheilu menetti merkityksensä elämässäni. Vedin itseni täysin loppuun ja jouduin sairaalahoitoon pitkäksi aikaa. En myöntänyt mitään ongelmaa. Surkuuttelin sitä, että se mistä nautin riistetään minulta, joten en ollut myöskään motivoitunut parantumaan. Tulikin neljän vuoden sitkeä taistelun matka. Minulle asetettiin liikuntakielto ja laiminlöin sitä useita kertoja, kunnes olin siinä tilanteessa, että olin niin huonossa kunnossa, että en edes jaksanut pitää kynää kädessä niin saatikka urheilla. Taistelin viimeisistä hetkistä hengissä. Minulle asetettiin ehdot, saan urheilla jos syön enemmän. Aloin syömään enemmän ja sainkin jatkaa kilpaurheilua, mutta vaihdoin lajia. Löysin juoksusta uuden flown ja aloin menestymään siinä. Samanaikaisesti parannuin syömishäiriöstä. Kilpaurheilun myötä loukkaannuin todella pahasti ja ajattelin, että syömishäiriö ottaa kopin tässä vaiheessa, mutta kuinkas ollenkaan olin lukenut paljon kirjallisuutta urheilusta ja sen myötä osasin lähteä tekemään itselleni treeniohjelman salille, jonka avulla pystyin jatkamaan urheilua.

Aloin treenaamaan salilla ja sain siitä paljon energiaa arkeeni.

Olin miettinyt jo jonkin aikaa personal Traineriksi kouluttautumisesta ja ajattelin sen olevan joku hetkinen haave, joka tuskin koskaan toteutuu. Valmistuin joulukuussa 2019 lastenohjaajaksi ja tiesin, että niitä töitä en varmaan tulisi tekemään päivääkään, koska en nauttinut tekemisestäni.

Olin tilanteessa jossa en tiennyt mitä tehdä. Tiesin sen, että liikunnan parissa haluan tehdä töitä. Ihmisten kanssa toimiminen on lähellä sydäntäni.

Tammikuussa eteeni sattui mainostus Intensive PT- koulutuksesta ja painoin mainoksen auki. Tutustuin nettisivuihin. Pistelin hirveän määrän kysymyksiä, jonka perusteella halusin saada varmuuden koulutuksen laadukkuudesta, sekä halusin kokeilla asiakaspalvelun toimivuutta. Kello oli illalla paljon ja tiesin, että pitäisi mennä nukkumaan. Istuin pimeällä lattialla ja pohdin ilmoittaudunko koulutukseen. Olin epävarma. Ajattelin, että en ole tarpeeksi hyvä personal traineriksi, mutta lopulta päätin, että minä ilmoittaudun. Ajattelin, että tällä tiedolla meen hakemaan uutta tietoa. En aluksi uskaltanut kertoa oikeastaan kenellekkään koulutukseen ilmoittautumisesta, koska ajattelin, että kaikki varmaan ajattelee, että 'Muka tuo personal traineriksi', enkä edes sosiaalisessa mediassa tuonut sitä asiaa julki ajoissa. 

Opinnot alkoivat ja luennoilla oli mukava istua. Niitä odotin paljon, mutta kaikkein eniten odotin käytännön viikonloppua, jossa tajusin mahdollisuuden oppia uusia asioita, sekä tutustua uusiin ihmisiin. Opin sen, että kaikkea ei tarvitse aina heti osata, tekemällä oppii, opin sosiaalisuutta, sekä sen, että minulla on rohkeutta ja sisukkuutta, vaikka mihin. Unelmiin on tartuttava kiinni. Meinasin jättää käytännönviikonloppuun tulematta, koska pelkäsin jos en ole tarpeeksi rohkea puhumaan, tai jos en selviä viikonlopusta. Koulutuksesta sain itselleni varmuutta.

Käytännönviikonlopun jälkeen alkoivat koejaksot ja ilmottauduin niille heti. Olin opiskellut edelliset viikot todella intensiivisesti. Myönnettävästi todennäköisesti myös liikaa. Opiskelin useita tunteja päivässä ja käytin kaiken fokuksen siihen. Kuormitin itseäni paljon ja itkin joinain iltana, koska kokeista ei vain kertakaikkisesti tullut yhtään mitään. Kokeet tuntuivat todella vaikeilta, olin lähellä luovuttaa, mutta lopulta päätin, että niistä minä selviän. Isoin vastaisku oli se, kun koejärjestelmä ei päästänyt minua kirjautumaan sisään, itkin vain, koska ajattelin, että nyt yhden päivän opiskelut on siinä, enkä kerkeä kaikkea saada tehdyksi. Uskoin, kuitenkin selviäväni, koska tiesin, että jos en pääse ekaa kertaa läpi niin seuraavalla sitten. 

Oli todella helpottavaa, että kokeissa oli myös helppojakin asioita. Ohjaamistilanne oli minulle helppoa, sekä ravitsemukseen liittyvät asiat, koska olin niistä opiskellut jo aikaisemmin paljon. 

Olen törmännyt matkan varrellani useimpiin Personal Trainereihin ja joistakin olen saanut aika negatiivisen kuvan ja joistain todella positiivisen. Sellaiset hyvät personal trainerit, jotka ohjaavat asiakasta yksilönä, kannustavat, kehuvat, motivoivat ja tuovat omalla toiminnallaan asiakkaalle hyvää oloa on ollut todella esimerkillisiä siitä millainen Personal Trainer minä haluaisin olla.  Todella hyvän kuvan olen saanut sieltä salilta missä käyn. Ne personal trainerit tuovat paljon hyvää oloa ohjaamistaidoillaan ja ihailen sitä otetta, kuinka esimerkiksi he ohjaavat ryhmäliikuntatunteja. Ote on uskomaton. Jokainen on yksilö ja he huomioivat sen hienosti. Niiden ansiota minulla nousi palo samaan!

Haluan olla Personal Trainerina sellainen, jota olisi helppoa lähestyä, neuvoa uskaltaisi kysyä, on motivoitunut, etsii tietoa, opettaa asiakkaalle muutakin, kuin miten treeniohjelmaa noudatetaan. Haluaisin opettaa asiakkaalle esimerkiksi sitä, kuinka tärkeää on oma mielenhyvinvointi, sekä se, että liikunnan pitäisi olla muutakin, kuin painonhallintakeino. Liikunnan tulisi olla hyvää oloa tuottavaa puuhaa, jotta se pysyisi säännöllisenä läpi elämän. Sekä haluan opettaa sitä, että vaikka vastoinkäymisiä tulee niin aina on mahdollisuus, vaikka mihin, kunhan vaan uskoo itseensä, sekä omiin tavoitteisiinsa. Tekisin Personal Trainerin työtä vaikka ilmaiseksi, jos taloustilanne sen mahdollistaisi. Silloin se on intohimo. Olisin myös kannustava, motivoiva, sekä uskaltaisin kysyä asiakkaalta asioita, sekä selvitellä asioissa muilta työkavereilta jos minulla ei ole varmuutta.

Sinä päivänä, kun sain kokeet suoritetuksi mietin pääni puhki mitä seuraavaksi. Avaimia on moneen paikkaan, mutta en tiedä minkä lukon sitä avaisin. Ajattelin nyt ensimmäiseksi keskittyä siihen, että pääsen unelmissani vielä eteenpäin. Haen syksyksi opiskelemaan fysioterapeutiksi, sekä kevään edetessä olisi vielä luentoja runsaasti edessä. Luennoin nykyisin tarinaani, kuinka sairaalan sängyltä noustaan hyvinvoivaksi urheilijaksi. Myöhemmin, kun on fyssaritutkinto kädessä niin alan miettimään omaa yritystä, mutta koskaan ei tiedä mitä hienoutta elämä tuo tullessaan, minkä on tarkoitus tapahtuakaan. 

Kaiken tämän ohella varmasti etsin Personal Trainerin hommia! Uskon, että se mahdollisuus astuu nenän eteen nopeammin, kuin uskoisikaan!”

jaana2.jpg