Ensimmäinen PT-tunti uuden asiakkaan kanssa

Mitä PT tekee asiakkaan kanssa ihan ensimmäisen PT-tunnin aikana? Se riippuu tietysti paljolti asiakkaasta, hänen tavoitteistaan ja lähtökohdistaan. Tässä kirjoituksessa avaamme kuitenkin hieman sitä miltä tyypillinen, konsultaation jälkeinen ensimmäinen PT-tunti uuden asiakkaan kanssa voi näyttää.

Oletetaan, että tuore PT-asiakas on käynyt aikaisemmin konsultaatiossa, jossa olet tehnyt asiakkaalle alkukartoituksen. Tiedät siis jo paljon asiakkaan treenitaustasta, loukkaantumisista ja tavoitteista. Teoriassa siis tiedät jo paljon. Ensimmäinen PT-tunti on oiva tilaisuus saada tietoa myös käytännössä. Helpoin tapa kerätä tätä tietoa, on suorittaa standardisoituja testejä. Standardisoiduilla testeillä emme tarkoita sitä, että kaikki asiakkaat tekisivät samat testit, vaan sitä, että sinulla PT:nä on jonkinlaiset standardit sille, mikä on kussakin testissä hyvä tulos ja mikä on heikko tulos. Tässä esimerkissä olemme jakaneet ensimmäisen PT-tunnin kolmeen osaan.

Ihan aluksi asiakkaalle kannattaa kertoa tiivistetysti mitä haluat saada irti yhteisestä treenitunnistanne. Voit kertoa, että tulette tekemään tunnin aikana erilaisia testejä kahdesta eri syystä. Ensimmäinen syy on se, että haluat saada kokonaiskuvan asiakkaan fysiikasta, jotta voit suunnitella treeniohjelman hyvin. Toinen syy on se, että testien avulla saatte asiakkaan lähtötilanteesta konkreettista, mitattavissa olevaa dataa, jota vasten on hyvä verrata tulevien testien tuloksia.

1. Voimatestit
Tämän osion tulee tietenkin olla relevanttia sen suhteen, mitä asiakas treeniltä tavoittelee. Jos asiakkaalla on selkeästi enemmän voimaan liittyviä tavoitteita, kannattaa voimaa testata useammilla testeillä. Jos taas asiakas haluaa keskittyä kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin, kannattaa voimatestejä tehdä vain pari. Perusliikkeet, kuten maastaveto, penkkipunnerrus ja takakyykky ovat lähes aina relevantteja. Ensimmäisellä tunnilla ei välttämättä ole järkevää lähteä testaamaan ykkösmaksimeita, vaan näissä testeissä voidaan asettaa esimerkiksi tietty % kehonpainosta, ja katsoa kuinka monta toistoa asiakas jaksaa tehdä tällä prosentilla kehonpainosta. Kehonpainoliikkeet voivat myös olla hyviä voimatestejä, vaikka ne ovatkin useimmille asiakkaille liian raskaita ilman skaalausta. Esimerkiksi leuanveto, punnerrus ja dippi voivat olla hyviä voimatestejä. Muutama testi yläkropalle ja muutama alakropalle antaa hyvän yleiskuvan asiakkaan fysiikan vahvuuksista ja heikkouksista.

2. Liikkuvuustestit
Liikkuvuuden mittaamiseen on olemassa monia hyviä testejä, joita koulutuksessammekin harjoitellaan. Keskivertoasiakkaalta on hyvä testata ainakin olkapäiden liikkuvuus, sillä olkapäät ovat loukkaantumisherkkä alue, ja sen liikkuvuuden ymmärtämisellä voidaan vaikuttaa loukkaantumisriskin pienentämiseen. Humeroskapulaarisen rytmin testaaminen sekä ROMin testaaminen abduktiossa ja fleksiossa ovat esimerkkejä olkapäiden liikkuvuuden tyypillisistä testeistä. Näkyykö puolieroja? Tekeekö jokin kipeää? Liikkuvuutta voi mitata aktiivisesti, jolloin asiakas itse suorittaa liikkeen, tai passiivisesti, jolloin PT avustaa liikeradan laajuuden löytämisessä omalla kehollaan. Lantio on toinen kehonosa, jonka liikkuvuutta kannattaa mitata lähes jokaisella asiakkaalla.

3. Kestävyystestit
Liikkuvuustesteissä asiakas on päässyt hieman lepäämään voimatestien jäljiltä, joten nyt on vuorossa kestävyyden mittaaminen. Asiakkaan tavoitteista riippuen, yleensä tähän voi riittää yksi testi. Soutulaite on yksi suosikki, joka toimii monelle, ja 2000m on yleinen matka, jota usein testataan. Aika pyörii siinä 10 minuutin molemmin puolin, mikä on sen verran pitkä aika, ettei suoritusta voi vain spurtata läpi voimalla ja tekniikalla, mutta riittävän lyhyt aika, jotta useimmat pystyvät sen suorittamaan ilman lepotaukoja. Maksimimäärä burpeita 7 minuutissa on myös klassikko. Se on ollut CrossFit Openissa, joten voit verrata tuloksia yli 100.000 muun suorituksiin.

Ensimmäinen PT-tunti on hyvä lopettaa esittelemällä testien tulokset asiakkaalle helposti ymmärrettävässä ja tiivistetyssä muodossa. Missä asiakkaan fysiikka on parhaimmillaan ja missä on petrattavaa? Mikä tulee olemaan fokus ensimmäisten kolmen kuukauden aikana? Onko jotain, mitä asiakkaan tulisi omatoimisesti yrittää parantaa esim. liikkuvuudessa?
Suurinpiirtein tältä tiivistelmä voisi kuulostaa: “Jaloissasi riittää hyvin voimaa, ja yläkropalla on hieman kirittävää. Tulemme ensimmäisten 3 kuukauden aikana keskittymään erityisesti selän vahvistamiseen ja keskivartalon hallintaan. Katsotaan sitten uudestaan, onko ylä- ja alakropan välille saatu tasapainoa. Alamme myös työskennellä olkapäidesi liikkuvuuden kanssa. Vaikka sinulla ei juuri nyt ole kipuja tai ongelmia, on rajoittunut liikkuvuus loukkaantumisriskiä kohottava tekijä, joten haluamme parantaa liikkuvuutta. Näytän lopuksi pari hyvää liikkuvuusliikettä, joita voit tehdä päivän aikana itsenäisesti. Siihen menee alle 5 minuuttia. Lopuksi testasimme kestävyyskuntoasi, joka on ihan hyvällä mallilla, mutta saamme sitäkin parannettua. Soudit nyt 2000 metriä aikaan 8:45, mikä on hyvä tulos. Katsotaan, jos saataisiin se alle 8:20 seuraavan 4 kuukauden aikana.”