Ensimmäiset luentoviikot opiskelijan näkökulmasta
Tämän blogitekstin on kirjoittanut IntensivePT:n opiskelija Annika Kyröläinen, joka on erityisen kiinnostunut tavoitteellisen urheilun ja 1. tyypin diabeteksen yhdistämisestä. Annika aloitti opintonsa 09.01.2023 ja päivittää matkastaan personal traineriksi sekä täällä blogissa että TikTokissa (@annikajennam). Ota siis kanavat seurantaan ja tule mukaan matkalle!
Kaksi viikkoa takana teoriaopintoja. Nimensä mukaisesti IntensivePT:llä opiskelu on ollut hyvin intensiivistä! Jo ensimmäisen viikon aikana kävimme läpi ainakin omasta mielestäni hankalimmat aiheet, kuten anatomian, fysiologian ja biomekaniikan. Aiheet ovat mielenkiintoisia, mutta sinänsä uusia minulle ja muistettavaa on paljon. Onnekseni kaikki luennot tallennetaan, joten olen päässyt kertaamaan asioita ihan omaan tahtiin myös jälkikäteen. Luentotallenteiden avulla olen tehnyt omia muistiinpanoja ja lisäksi askartelin jopa muistipelin lihaksista ja luista sekä niiden latinankielisistä nimistä, mutta vieläkään ei ihan kaikki ole päähän tarttunut. Lisää opiskelua siis!
Toisella viikolla puolestaan pääsimme käsittelemään aiheita, joista itsellänikin on jo hieman kokemusta taustalla. Näitä olivat muun muassa perusliikkeet, voimaharjoittelu ja liikkuvuus. Näistä kuitenkin etenkin perusliikkeet herättivät paljon ajateltavaa. Olen tehnyt salilla esimerkiksi kyykkyä jo vuosia ja tiedän, miten se tehdään, mutta olenko ikinä varsinaisesti ajatellut, miten ohjaisin sitä jollekin muulle? En, mutta luennon jälkeen salilla käydessäni olen miettinyt sitä jokaisen liikkeen kohdalla!
Mielenkiintoisimpana näiden kahden viikon ajalta nostan kuitenkin esiin kaksi luentoa: ohjelmointi ja työskentely PT:nä. Ohjelmointi oli ehdottomasti oma lempiluentoni, koska kävimme läpi Case-tapauksia. Saimme siis keksiä henkilöitä, jotka olivat eri ikäisiä ja joilla oli erilaiset tavoitteet ja rajoitteet. Sitten kehittelimme heille ohjelmia. Ohjelmien muodostaminen ja liikkeiden soveltaminen eri rajoitteiden mukaan oli erittäin hauskaa ja sain itsellenikin paljon uutta oppia etenkin treenien jaksottamisesta ja eri peridisaatioista. En malta odottaa, että tulevaisuudessa pääsen tekemään ohjelmointia oikeasti ja vieläpä oikeille henkilöille!
Tulevaisuudesta puheen ollen… Luento työskentelystä PT:nä sai pohtimaan tulevaisuuttani. Haluanko työskennellä jonkin kuntosalin alla vai lähdenkö perustamaan omaa toiminimeä? Oma visioni tulevasta polustani on aika selkeä - ainakin ajatuksen tasolla. Teorialuennoilla on puhuttu paljon yksilöllisyyden ymmärtämisestä. Diabeetikkona ymmärrän tämän täysin. Se mikä esimerkiksi ruokailujen suhteen sopii valtaosalle ihmisistä, ei välttämättä sovi minulle. Moni ei myöskään välttämättä ymmärrä, miten vaihtelevat verensokerit vaikuttavat treenaamiseen, palautumiseen ja jopa nukkumiseen. En ole ainakaan itse löytänyt valmentajaa, jolla olisi varsinaisesti kokemusta tällaisista asioista. Siispä haluan tulevaisuudessa olla juuri se personal trainer, joka osaa ottaa nämä asiat huomioon ja ymmärtää! Olisi mahtavaa käydä esimerkiksi joku lisäkoulutus ravitsemukseen liittyen, lyödä toiminimi pystyyn ja erikoistua tällaiseen valmentamiseen! En tiedä miten se käytännössä toimii, mutta ajatuksen tasolla se kuulostaa hyvältä. Se kuulostaa minun tulevalta polultani. On nimittäin varmasti olemassa muitakin diabeetikkoja, jotka ovat törmänneet samoihin ongelmiin kuin minä valmentajaa etsiessä.
Ennen kuin voin edes kunnolla haaveilla tuosta ajatuksestani valmentaa myös muita diabeetikkoja, on nämä opinnot ensin saatava purkkiin. Teorialuentoja on jäljellä vielä kaksi viikkoa, kerrattavaa löytyy paljon senkin jälkeen ja sitten on vielä käytännön viikonloppu. Saimme juuri ilmoittautumislinkit sinne. Minä ilmoittauduin viikonlopulle, joka järjestetään huhtikuun alussa Tampereella. On ensinnäkin mahtavaa päästä kokeilemaan opittua teoriaa käytännössä, mutta vielä mahtavampaa on päästä näkemään opiskelukavereitani! Luvassa on siis viikonlopun täydeltä treeniä, uuden oppimista ja samanhenkisiä ihmisiä. Hankala pistää paremmaksi! Voi kun jaksaisi odottaa sinne asti…
