Biopsyykososiaalinen näkökulma kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on käsite, jossa yksilön hyvinvointi nähdään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Käsite korostaa ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin monitahoisuutta: ihmisen keho, mieli ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa ja ovat kaikki tärkeitä hyvinvoinnin tekijöitä. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää yksilön terveyden edistämisen sekä elämänlaadun kannalta.
Biologinen näkökulma
Fyysinen hyvinvointi viittaa yksilön kehon terveyteen ja toimintakykyyn kattaen mm. riittävän ravitsemuksen, liikunnan, unen laadun sekä sairauksien ennaltaehkäisyn. Esimerkiksi liikunnan on todettu olevan hyödyllinen sekä fyysiselle että psyykkiselle hyvinvoinnille. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään terveellistä painoa, vahvistamaan sydäntä ja verisuonia, parantamaan unen laatua sekä edistämään mielenterveyttä. Liikunnan on myös havaittu vähentävän stressiä ja ahdistusta sekä parantavan mielialaa ja itsetuntoa. Lisäksi liikunta voi edistää sosiaalisia suhteita, jos urheilemaan lähdetään ystävien kanssa tai jos kyseessä on joukkueurheilulaji.
Psykologinen näkökulma
Psyykkinen hyvinvointi liittyy ihmisen mielen tilaan, joka sisältää emotionaalisen hyvinvoinnin, stressinhallinnan, mielenterveyden ja kognitiiviset kyvyt. Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen voi sisältää stressinhallintatekniikoiden, kuten meditaation, mindfulnessin ja rentoutumisharjoitusten, käyttämistä. Nämä menetelmät voivat auttaa rauhoittamaan mieltä, vähentämään stressiä ja parantamaan keskittymiskykyä. Myös terapeuttiset lähestymistavat, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) ja psykodynaaminen terapia, voivat olla hyödyllisiä psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa ja erilaisten mielenterveysongelmien hoidossa.
Sosiaalinen näkökulma
Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan koskee yksilön kykyä luoda ja ylläpitää merkityksellisiä suhteita muihin ihmisiin, tuntea osallisuutta yhteisöön sekä kokea sosiaalista tukea. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen voi sisältää sosiaalisen tuen etsimistä läheisiltä ihmisiltä, osallistumista yhteisöllisiin aktiviteetteihin ja tunteen johonkin suurempaan yhteisöön kuulumisesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vahvat sosiaaliset suhteet voivat edistää parempaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä lisätä elämänlaatua.
Yhteenveto
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on monitahoinen käsite, joka yhdistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Esimerkiksi mielenterveysongelmat voivat johtua niin fyysistä, psyykkisistä kuin sosiaalisistakin tekijöistä. Tiedetään, että mm. aivojen välittäjäaineiden epätasapaino ja heikko ravitsemus, negatiivinen ajattelu ja stressi sekä sosiaalinen eristyneisyys ja yksinäisyys voivat kaikki johtaa mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen. Tämän vuoksi on tärkeää tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia niin liikunnan, ravitsemuksen, stressinhallinnan kuin sosiaalisen tuen avulla sekä huolehtia kehon, mielen ja ympäristön tasapainosta elämänlaadun parantamiseksi.
Jos haluat tietää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista lisää, tutustu PT-koulutuksestamme alla olevan linkin kautta ja ilmoittaudu mukaan!
Lähteet:
Chida, Y., & Steptoe, A. (2008). Positive psychological well-being and mortality: a quantitative review of prospective observational studies. Psychosomatic medicine, 70(7), 741-756.
Galante, J., Friedrich, C., Collaboration of Mindfulness Trials (CoMinT). et al. (2023). Systematic review and individual participant data meta-analysis of randomized controlled trials assessing mindfulness-based programs for mental health promotion. Nature Mental Health 1, 462–476.
House, J. S., Landis, K. R., & Umberson, D. (1988). Social relationships and health. Science, 241(4865), 540-545.
Kärkkäinen, R., Saaranen, T., Sallinen, M. & Räsänen, K. (2021). Biopsykososiaalinen lähestymistapa työuupuneiden työntekijöiden työkyvyn tuessa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Työelämän tutkimus. 19 (3), 402-425.
Physical Activity Guidelines Advisory Committee. (2018). Physical Activity Guidelines for Americans, 2nd edition. U.S. Department of Health and Human Services.
Segerstrom, S. C., & Miller, G. E. (2004). Psychological stress and the human immune system: a meta-analytic study of 30 years of inquiry. Psychological bulletin, 130(4), 601-630.