Miksi rajoittavasta syömisestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä?

Mitä on rajoittava syöminen?

Rajoittavassa syömisessä jatkuvasti tarkkaillaan ja kontrolloidaan sitä, mitä syödään, milloin syödään ja kuinka paljon syödään. Rajoittava syöminen perustuu tiukoille säännöille ja siihen saattaa liittyä ruokien punnitsemista ja kalorien laskemista. Syömistä usein rajoitetaan syömällä omaan tarpeeseen nähden liian vähän tai kieltämällä joitain tiettyjä ravintoaineita tai ruokia itseltä. Tämän vuoksi ruoat usein jaetaankin hyviin ja huonoihin, kiellettyihin ja sallittuihin sekä terveellisin ja epäterveellisiin.

Rajoittavan syömisen haitat

Ongelmaksi rajoittava syöminen muodostuu silloin, kun syöminen ja ruoka alkavat sanella omaa arkea sekä rajoittaa normaalia elämää. Tällöin syömiseen liittyvistä suunnitelmista poikkeaminen ja spontaanit ruokahetket aiheuttavat ahdistusta ja stressiä. Lisäksi kiellettyjen ruokien syöminen voi aiheuttaa epäonnistumisen, syyllisyyden ja häpeän tunteita. Epäonnistumisen tunteet taas voivat huonontaa mielialaa ja heikentää itsetuntoa.

Jos emme syö tarpeeksi, alamme tuntea nälkää, ja kun olemme nälkäisiä, riskit napostelulle, tunteiden vallassa tapahtuvalle ylensyönnille, ahmimiselle sekä impulsiiviselle syömiskäyttäytymiselle kasvavat. Kun ruokaa ajatellaan pakonomaisesti taukoamatta, sitä aletaan himoita entistä enemmän ja jo pelkkä ruoan näkeminen voi laukaista hallitsemattoman syömiskohtauksen. Lisäksi kiellettynä pidetyn ruoan syöminen voi altistaa kontrolloimattomalle syömiselle, jolloin ruoan syömistä on vaikeaa lopettaa.

Ylensyönti ja ahmiminen voivat puolestaan lisätä aterioiden väliin jättämistä ja entistä voimakkaampaa syömisen rajoittamista. Tämä taas altistaa uusille ahmimiskohtauksille, rajoittavan syömisen ja ahmimisen noidankehälle sekä lopulta jopa syömishäiriöille. Pitkään jatkuessaan alamme kokea katkoksia kehotietoisuudessamme sekä normaalien nälkä- ja kylläisyyssignaalien toiminta häiriintyy. Meidän on siis entistä vaikeampi kuunnella kehoamme sekä tunnistaa nälän ja kylläisyyden tuntemuksia. Tällöin esimerkiksi väsymys tai stressi voidaan kokea nälkänä tai saatamme syödä enemmän kuin olisi tarve.

Rajoittavan syömisen noidankehä.

Mikä avuksi?

Rajoittavan syömisen vastakohtana voidaan pitää tasapainoista, joustavaa ja sallivaa syömistä, jossa ei ole turhia rajoituksia tai kiellettyjä ruokia. Avainasemassa ovat säännöllinen ateriarytmi, riittävä energiansaanti sekä monipuolinen ruokavalio, jotka takaavat, että energiaa ja ravintoaineita saadaan tasaisin väliajoin tarpeeksi. Tällöin riskit napostelulle ja impulsiiviselle syömiselle pienenevät. Ruoan tasainen nauttiminen myös auttaa tahdittamaan energian saantia varsinkin, jos kehon nälkä- ja kylläisyyssignaalit ovat häiriintyneet. Syömisen rajoittamisesta on myös uskallettava päästä irti.

Lisäksi on tärkeää voimistaa syömistä koskevaa tietoisuutta ja kykyä havaita kehon tuntemuksia sekä pohtia, miksi haluamme rajoittaa syömistämme. Tällöin saadaan luotua paremmat lähtökohdat ja pohja tunteiden ja syömisen säätelylle. Oleellista on myös muiden kuin syömistä koskevien terveyttä edistävien elintapojen ylläpito. Kun palaudutaan ja levätään riittävästi, harrastetaan mielekästä liikuntaa sekä ylläpidetään sosiaalisia suhteita, varmistamme, että meillä on tarpeeksi jaksamista ja energiaa puuttua rajoittavaan syömiseen. Jos omat voimavarat tai työkalut eivät ole riittävät, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Lähteet:

Terveyskylä - Rajoittava suhtautuminen syömiseen. Saatavilla https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/tietoa/mist%C3%A4-lihavuus-johtuu/miksi-lihavuus-on-niin-yleist%C3%A4/rajoittava-suhtautuminen-sy%C3%B6miseen

Wilenius, T. (2021). Tunteet, stressi, kehotietoisuus ja syömisen säätely. Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01285