"Jos minä pystyin, sinäkin pystyt!" - Älä ikinä sano tätä lausetta asiakkaallesi

"Jos minä pystyin siihen, sinäkin pystyt siihen!"

Jokainen meistä on varmasti jossain yhteydessä kuullut tämän lauseen. Olemme ehkä jopa sanoneet ne sanat itse. Nyt tämän kliseen on kuitenkin aika loppua.

Yleensä lause ei ole totta, etenkin kun on kyse liikunnasta, fyysisestä kunnosta, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ravinnosta ja terveydestä. Se, että sinä voit tehdä jotain, ei tarkoita, että joku muu on automaattisesti kykenevä samanlaiseen suoritukseen, tuloksiin tai muutokseen. Tällä muka-kannustavalla lauseella on yleensä kostautuva luonne: se saa ihmiset tuntemaan itsensä ja omat kykynsä aiempaa huonommiksi, mikäli he eivät saavutakaan samoja tuloksia, kuin mitä joku toinen on saavuttanut.

Yleensä tämän muka-kannustavan lauseen takana on hyvä tarkoitus. Haluamme tarjota asiakkaallemme vertaistukea ja kertoa, että tiedämme, mitä hän käy läpi. Näin ei kuitenkaan ole: ei ole olemassa kahta täysin samanlaista ihmistä, joten emme voi ikinä täysin tietää, miltä asiat toisesta tuntuu tai miten ne hänelle ilmenevät. Saatamme valmentajina ajatella, että vertaamme omenoita (elämäämme) omenoihin (asiakkaamme elämään), mutta todennäköisemmin asiakkaamme kokee olevansa ananas ja täten tuntee itsensä väärinymmärretyksi. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat syyt:

Asiakkaan tausta vaikuttaa hänen terveyteensä

Se, missä synnyimme, miten kasvoimme ja mitä teemme työksenne, vaikuttavat siihen, miten syömme, liikumme ja elämme. Ne vaikuttavat myös kykyymme adaptoitua muutokseen. Näitä asioita kutsutaan terveyden sosiaalisiksi tekijöiksi, jotka voivat vaikuttaa meihin positiivisesti tai negatiivisesti.

Esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä ovat:

• tulotaso

• koulutustausta

• työn vakaus ja työtilanne

• työympäristö

• ruoan saatavuus

• arjen turvallisuus

• asuminen ja ympäristö

• varhaislapsuuden kehitys

• sosiaalinen yhteisö

• pääsy kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan sosiaalisilla tekijöillä on suurempi vaikutus yksilön terveyteen kuin elämäntapavalinnoilla.

Käytännössä asiakkaan kanssa sosiaalisten tekijöiden vaikutus terveyteen voi ilmetä näin: sanot asiakkaallesi, että nyt olisi hyvä hetki aloittaa salilla käyminen. Sinunkin arkesi on kiireistä, mutta ehdit silti tekemään aikaa kuntosaliharjoittelulle, joten oletat, että asiakkaasi kykenee siihen myös. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Asiakkaasi työ voi erota kuormittavuudeltaan paljon sinun työstäsi tai esimerkiksi perheellisillä ei ole saatavilla hoitopaikkaa lapsille, eivätkä he siksi pääse treenaamaan.

Tai ehkä ehdotat etäasiakastasi "lisäämään kasviksia". Kerrot asiakkaallesi, että sinäkään et pidä kasviksista, mutta kunhan ne “maustaa hyvin” tai “piilottaa ruoan sekaan”, määrän lisääminen on helppoa. Et kuitenkaan ole ottanut huomioon, että asiakkaan perheessä on paljon allergikkoja, jotka rajoittavat ruoanlaiton mahdollisuuksia. Omien ruokien tekeminen lapsiperheen vanhempana voi olla täysi mahdottomuus. Puhumattakaan siitä, jos taloudessa joku muu laittaa pääsääntöisesti ruoat. Onko asiakkaallasi vaihtoehtoja? Kyllä, ehdottomasti. Hänelle vaihtoehtojen toteuttaminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa, kuin jollekin toiselle.

On lukemattomia tapoja, joilla terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät voivat tehdä sinulle mahdollisen, kovalla työllä saavutetun tuloksen suoraan mahdottomaksi (tai paljon vaikeammaksi) jollekin toiselle. Joitakin terveyteen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä on todella vaikea tunnistaa. Noudata siis tätä yleistä nyrkkisääntöä: älä tee olettamuksia.

Jokainen keho on ainoa laatuaan

Oletetaan, että sinulla ja asiakkaallasi on samat sosiaaliset olosuhteet - niin epätodennäköistä kuin se onkin. Onko tässä tapauksessa oikein sanoa "jos minä voin tehdä sen, sinä pystyt siihen myös?" Spoiler alert: ei ole.

Myös geeniperimä vaikuttaa. Sinä saatat olla yksilö, jolle lihasmassan kasvattaminen on luonnollisesti helppoa. Miellät urheilullisen fysiikan ylläpitämisen tarkoittavan ahkeraa treenaamista ja ravitsevaa syömistä. On totta, että näiden toteuttaminen vaatii paljon panostusta. Kuitenkin henkilölle, kenelle lihasmassan kasvattaminen ei ole yhtä helppoa ja jolla on taipumus varastoida rasvaa keskivartaloon geeniperimän vuoksi, samojen tulosten saavuttaminen vaatii paljon enemmän resursseja ja panostusta. Vaikka nämä henkilöt söisivät ja harjoittelisivat täysin samalla tavalla kuin sinä, heidän etenemisensä ei tule olemaan samanlaista kuin sinulla.

KAKSI PAREMPAA TAPAA AUTTAA ASIAKASTASI

Tue, kuuntele, äläkä oleta

Asiakkaasi on käymässä läpi eroprosessia. Olet itsekin kokenut avioeron, joten asiakkaasi kertoessa vaikeuksista pitäytyä ravintosuunnitelmassaan, saattaa tuntua houkuttelevalta sanoa: “Tiedän, että tämä on sinulle vaikeaa aikaa, ymmärrän sen omasta kokemuksesta! Pystyin kuitenkin pitämään kiinni ravintosuunnitelmastani avioeroprosessin aikana, joten olen varma, että sinäkin pystyt siihen!”

On parempiakin keinoja hyödyntää yhteisiä kokemuksia asiakkaan kanssa tekemättä oletuksia hänen tilanteestaan ja tunteistaan. Jos sinulla on samankaltainen tapahtuma elämässäsi, voit ensin kertoa asiakkaallesi omasta kokemuksestasi ja sitten kysyä hänen ajatuksiaan. Keskustelua voisi rakentaa esimerkiksi näin:

“Olen pahoillani, että sinulla on eroprosessi käynnissä. Oma avioeroni oli tunteikas ja hankala. Minkälaisia tunteita sinulla on? Miten koet tämän vaikuttavan hyvinvointiisi?”

Kehu asiakasta oman mielen ja kehon kuuntelemisesta

Käytä hetki keskustelusta arvostaaksesi ja kehuaksesi sitä, mitä asiakkaasi on juuri uskaltanut jakaa sinulle. Voit kehua asiakkaan kykyä oman mielen ja kehon kuuntelemiseen tai todeta, että on tärkeää tehdä näitä havaintoja, jotta toimintamalleja voi soveltaa paremmin omaan arkeen soveltuvaksi. Älä syyllistä asiakasta, mikäli kaikki ei ole sujunut suunnitelmien mukaan, vaan sopeuta suunnitelma vastaamaan asiakkaan tarpeita.

Inspiraatio tekstiin täältä.