Urheilijan testaukset
Erilaiset testaukset ovat hyvä tapa aloittaa asiakassuhde, mutta niiden avulla voidaan myös seurata asiakkaan kehitystä yhteistyön aikana. Kuntotestit voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan sen perusteella, mitä mitataan. Voit testata kuntoa, eli kehon fysiologisia ominaisuuksia (palautumiskyky, hapenottokyky) tai suorituskykyä, jossa keskitytään kykyyn toteuttaa tiettyä harjoitusta (esim. juoksu, pyöräily, soutu).
Tässä julkaisussa esittelemme yleisimpiä testejä, jotka soveltuvat etenkin urheilijoille. Valitse käyttämäsi testit tarkkaan asiakkaan taustan, lajin ja tavoitteiden perusteella, jotta voitte seurata ja kehittää mahdollisimman oleellisia asioita. Kaikkia testejä et voi luultavasti toteuttaa itse, mutta voit aina suositella niitä asiakkaallesi.
Fysiologiset testit
Fysiologisia testejä voi suorittaa sekä kuntosaliympäristössä hyödyntäen erilaisia laskukaavoja tai laboratorioympäristössä, jossa voidaan taata äärimmäisen tarkat tulokset.
Harvard step-test
Tässä testissä noustaan viiden minuutin ajan (tai kunnes et enää jaksa) 50 cm korkealle laatikolle, niin että käytetään 2 sekuntia sykliä kohden (eli ylös-ylös-alas-alas). Viiden minuutin jälkeen sykettä mitataan kolmessa eri ajanjaksossa. Tulokset syötetään yksinkertaiseen kaavaan ja saadaan testiarvo testin suorittajan palautumiskyvystä. Testin voi suorittaa sujuvasti kuntosaliympäristössä aloittelevallekin asiakkaalle. Se antaa hyvää osviittaa palautumiskyvyn paranemisesta ja kunnon nousemisesta.
Ekblom-Bak -testi
Testi suoritetaan ergometripyörällä, jossa pyöräillään ensin kolme minuuttia erittäin kevyellä vastuksella. Seuraavien kolmen minuutin ajaksi vastusta nostetaan raskaammaksi.
Testin aikana mitataan, millä tavoin suurempi kuormitus vaikuttaa sykkeeseen. Nämä arvot syötetään laskentakaavaan ja saadaan testiarvo, joka vastaa äärimmäisen tarkasti henkilön todellista Vo2-max-hapenottokykyä.
VO2MAX -testi, maksimaalisen hapenottokyvyn testi ja laktaattitesti
VO2-MAX testi mittaa tarkasti maksimaalista hapenottokykyä ja se suoritetaan laboratorio-olosuhteissa. Testi perustuu sisään- ja uloshengitysilman hapen ja hiilidioksidin koostumuksen mittauksiin, joiden avulla voidaan laskea kuinka paljon happea kuluu ja mitä energiasubstraattia (rasvaa vai hiilihydraatteja) käytetään eri intensiteetillä.
Testin aikana testattavalta seurataan spiroergometrillä eli hengityskaasuanalysaattorilla hengityksen vasteita nousevaan kuormitukseen, minkä lisäksi kultakin testikuormalta analysoidaan sormenpääverinäytteestä veren laktaattipitoisuus. Sekä hengitys- että laktaattivasteiden perusteella määritetään suomalaisessa kestävyysvalmennuksessa käytetyt aerobinen ja anaerobinen kynnystaso, minkä lisäksi myös maksimiarvot saadaan selville. Testi voidaan suorittaa juoksumatolla tai kuntopyörällä.
Suorituskykytestit
Suorituskykytesteissä pärjäämiseen vaikuttaa fysiologiset ominaisuudet, mutta myös henkinen sietokyky ja tekninen osaaminen. Oikeilla perusteilla valitut suorituskykytestit sopivat kokeneemmille kuntoilijoille, mutta myös aloittelijoille.
Cooperin testi
Cooper-testissä henkilön tulee juosta - tai kävellä - mahdollisimman pitkälle 12 minuutissa. Cooper on vertailukelpoinen suorituskykytesti, koska tuloksia on miljoonia. 12 minuutin aikana juostu matka suhteutetaan juoksijan ikään ja sukupuoleen, jonka perusteella luodaan arviointi kuntotasosta. Testi on käytössä esimerkiksi armeijassa.
Cooper-testi mittaa henkistä kykyä selviytyä aikarajan asettamasta paineesta. Se on kuitenkin myös hyvä epäsuora testi maksimaalista hapenottokykyä ajatellen. Pohdi tarkkaan, onko Cooperin testi olennainen asiakkaallesi, ennen kuin testaat asiakkaasi kuntoa testin avulla.
Piip-testi
Piip-testissä juostaan 20 metrin matka tietyssä ajassa. Ensimmäisellä minuutilla sinulla on 8,5 sekuntia aikaa juosta viivalta viivalle ja merkkiäänen jälkeen takaisin. Piippausten välinen aika lyhenee joka minuutti. Testiä suoritetaan niin pitkään, kunnes viivalle ei enää ehdi ennen piippausta. Mitä enemmän tasoja ja kierroksia suorittaa, sitä paremmat kuntopisteet saa.
Piip-testi mittaa epäsuorasti maksimaalista hapenottokykyä. Testiä suoritetaan etenkin urheilijoiden ja lajituomareiden keskuudessa. Pohdi tarkasti, tukeeko testi asiakkaasi tavoitteita ennen kuin teetät testin asiakkaalle.
O’Neillin testi
O'Neillin testi on muunnos Cooperin testistä, mutta juoksemisen sijaan testi suoritetaan soutukoneessa. Tarkoituksena on soutaa mahdollisimman pitkälle 4 minuutissa.
Testi on sujuva suorittaa ja toteuttaa kuntosaliympäristössä. Haittapuolena on se, että suurin osa väestöstä ei ole tottunut soutamaan intensiivisesti, jolloin testi mittaa todennäköisesti enemmän henkilön tottuneisuutta soutamiseen kuin hänen todellista kuntoaan.
