Kehonkuvan vaikutus urheiluun
Kehonkuva voi vaikuttaa merkittävästi treenaamiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen, psyykkiseen hyvinvointiin sekä itsetuntoon. Positiivinen kehonkuva voi lisätä treenimotivaatiota ja parantaa suorituskykyä, kun taas kielteinen kehonkuva voi aiheuttaa esteitä aktiivisuudelle ja itsevarmuudelle.
Mitä kehonkuva tarkoittaa?
Kehonkuva tarkoittaa henkilön fyysistä ja psyykkistä käsitystä omasta kehostaan. Se kattaa sen, miten näemme itsemme, miten koemme oman kehomme sekä miten tunnemme sen toimivan. Se on moniulotteinen käsite, joka voi vaikuttaa voimakkaasti yksilön psyykkiseen hyvinvointiin ja identiteettiin. Kehonkuvaan vaikuttavat monet tekijät, kuten kulttuuri, ympäristö, media ja omat kokemukset.
Kehonkuva voi olla joko myönteinen tai kielteinen. Myönteinen kehonkuva liittyy yleensä tyytyväisyyteen omaan kehoon ja sen toimintoihin, kun taas kielteinen kehonkuva voi johtaa tyytymättömyyteen ja epävarmuuteen omasta ulkonäöstä ja fyysisestä suorituskyvystä. On tärkeää ymmärtää, että kehonkuva on subjektiivinen kokemus, joka voi vaihdella yksilöittäin.
Median rooli kehonkuvan muodostumisessa on merkittävä. Mainokset, elokuvat ja somevaikuttajat luovat usein epärealistisia ihanteita kauneudesta ja kehonkoosta, mikä voi aiheuttaa paineita yksilöille vastata näihin epärealistisiin kauneusihanteisiin. Tämä voi johtaa kehonkuvaongelmiin, kuten epämukavuuteen omassa kehossa tai kehonkuvan häiriöihin. Nämä voivat johtaa mm. lihavuuden tai laihuuden pelkoon, jotka taas voivat pahimmassa tapauksessa edetä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen tai jopa syömishäiriöihin.
Miten kehonkuva vaikuttaa urheiluun?
Kehonkuva vaikuttaa suoraan treenimotivaatioon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Jos henkilö kokee oman kehonsa myönteisesti ja arvostaa sitä, hän on todennäköisemmin fyysisesti aktiivinen, koska treenaaminen nähdään positiivisena ja mukavana kokemuksena. Toisaalta henkilö, jolla on kielteinen kehonkuva, saattaa kokea treenaamisen rangaistuksena tai epämiellyttävänä velvollisuutena ja vältellä sitä.
Kehonkuva voi myös vaikuttaa treenisuorituksiin ja niiden laatuun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisella kehonkuvalla on yhteys parempiin treenisuorituksiin ja suurempaan sitoutumiseen harjoitteluun. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että positiivinen kehonkuva voi lisätä itsevarmuutta ja uskoa omiin kykyihin, mikä parantaa suorituskykyä.
Voiko kehonkuva muuttua?
Kehonkuva muotoutuu jo varhaisessa lapsuudessa, mutta se kehittyy koko elämän ajan kokemusten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä. On siis mahdollista muokata kehonkuvaa myönteisempään suuntaan. Tässä joitakin vinkkejä, jotka voivat edistää myönteisen kehonkuvan muotoutumista treenaamisen näkökulmasta:
Liikunta itsearvostuksen lisääjänä: Säännöllinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus voivat parantaa itsearvostusta ja kehonkuvaa. Tämä voi johtua esim. paremmasta yhteydestä omaan kehoon tai pystyvyyden tunteesta.
Tietoinen läsnäolo: Harjoita tietoista läsnäoloa treenatessasi. Keskity siihen, miten kehosi liikkuu ja miltä se tuntuu. Vältä vertailemasta itseäsi muihin ja anna itsellesi armoa.
Haasta negatiiviset ajatukset: Ole tietoinen negatiivisista ajatuksista, jotka liittyvät omaan kehoosi. Kysy itseltäsi, ovatko nämä ajatukset todellisia vai tulveatko ne yhteiskunnan paineesta näyttää tietynlaiselta.
Haluatko saada lisää tietoa siitä, kuinka fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet voivat vaikuttaa treenaamiseen ja suorituskykyyn. Kurkkaa alla olevasta linkistä PT-koulutuksemme sisältö ja ilmoittaudu mukaan!
Lähteet:
Cash, T. F., & Pruzinsky, T. (2004). Body image: A handbook of theory, research, and clinical practice. Guilford Press.
Hausenblas, H. A., & Fallon, E. A. (2006). Exercise and body image: A meta-analysis. Psychology & Health, 21(1), 33-47.
Tylka, T. L., & Wood-Barcalow, N. L. (2015). The Body Appreciation Scale-2: Item refinement and psychometric evaluation. Body Image, 12, 53-67.
Vartanian, L. R. (2016). Social influences on body image and body changes among college students. Current Opinion in Psychology, 9, 1-5.
